Kasvatustieteen professori Kari Uusikylä Aamu TV:ssä 2008 04 22:
Kukaan ei voi luoda mitään, ellei ole riittävän riippumaton ja rohkea.
”Lääketieteessä ainoa tapa edetä on toimia toisin kuin oppikirjat ja vanha käytäntö neuvovat” (A Savage Enquiry – Who controls Childbirth; Wendy Savage, Jane Leighton. Virgo 1986)
Kaikkein ensimmäiseksi kirjoistani on todettava, että niissä käsitellyt asiat eivät ole mitään paramedicine, vaihtoehtolääketiedettä, alternative medicine, joksi niitä pyritään vähätellen leimaamaan, vaan täysin fysiologisiin tosiasioihin perustuvaa tervettä tiedettä.
Kirjojeni viestin perillemenon suurin este on sen yksinkertaisuus.
SILMÄYS MENNEISYYTEEN
Käsittelemääni aiheeseen paneudettaessa on syytä sen verran käydä historiassa, että mistään tavanomaisesta kehityksen kulusta myopiassa ei ole kysymys. Tuskin mikään muu evoluution, jos sitä siksi voi nimittää, seuraus on tapahtunut sellaisella nopeudella kuin myopisoituminen. Meidän tarvitsee vain muistaa, kuinka arvokas antiikin Kreikassa oli likinäköinen orja harvinaisuutensa vuoksi, säilyttäessään luku-ja lähityöskentelykykynsä kauan yli valtaenemmistön.
Silmälasit keksittiin vasta n. 700 vuotta sitten.
PANACEA!
PANACEA ”a remedy for all ills or difficulties” oli suoranainen heureka kirjan nimeksi, jonka sanoma on pluslasit yleislääkkeenä, panaseana (panacea), plus, että nimellä on lisäksi ylevä (lofty) yhteys antiikin Kreikan historiaan, lääketaidon jumalan, Asclepioksen (Aesculapius) tyttärenä, Panakeiana.
Oftalmologia on ala, joka viimeisen puolivuosisadan aikana on tehnyt valtauksia, jotka kilpailevat varmaan minkä tahansa aikaansaannosten joukossa, mutta alamme peruspilarit ovat siinä sivussa jääneet surkeasti huomiotta. Siitä huolimatta, että Sir Duke-Elder (1899-1978), meidän oftalmologien gurumme, kirjansa The Practice of Refraction esipuheessa (Preface), itse asiassa on oikeastaan jo sanonut kaiken oleellisen silmien keskeisestä asemasta elämällemme. ”…kaikissa niissä vaivoissa, jotka ovat yhteydessä elimistömme hyvinvointiin, silmien rasitus on muodossa tai toisessa yleisin.”
Massat, miljardit kärsivät niistä laiminlyönneistä, mitä akkommodaatiorasituksen keventämisen puuttuminen on tuonut mukanaan ja laiminlyönnit tulevat yhteiskunnalle suunnattoman kalliiksi.
Elämäntyönäni olen paneutunut yritykseen tämän tilanteen korjaamiseksi.
Maailma on jo niin valmiiksi läpiajateltua, että täysin uusia katsantokantoja ei juuri esitetä.
Ilman todellista, vilpitöntä ennakkoluulotonta asennetta on turha edes lukea sivustoani.
Lukemattomat 'dogmit', joita esitän, ovat itsellenikin kristallisoituneet vähitellen, vuosikymmenien kuluessa.